Generaattorilehti Tämmöne on puhtaasti huumorimielessä tehty nettijulkaisu, jonka vakavuusarvo on viimeisten mittausten mukaan nolla. Tarkoituksena on lähinnä viihdyttää tekijäänsä, mutta myös vieraat saavat miellyttyä.
Sivuston sisältö on pääsääntöisesti tekstigeneraattoreiden arpomaa. Tekstin mahdollisesti sisältämät viittaukset todellisiin henkilöihin, paikkoihin tai tapahtumiin ovat siis sattumaa. Mitään oikeudellista vastuuta ei kanneta.
Täysin uuden lehden voit arpoa painamalla alalaidan (työpöytäversio) tai sivuvalikon (mobiiliversio) Satunnainen lehti -linkkiä.
Ok, hyväksyn ja ymmärrän!
Jos et voi hyväksyä ja/tai et ymmärtänyt, sulje selain ja hanki apua
Toimittajamme lohduton kuvaus patriotistien ja separatistien välisen sodan runtelemasta maasta.Maailmalta »
Karl Delerton on juuri julkaissut uuden runoteoksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.>Kulttuuri »
Jähmeähkö alkemistimme kohtaa tänään vihulaisen, joka kokee elämänsä yllätyksen!
Sarjakuvat »
Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on korvatseisauttava Tubunin yliopiston arakkologian luentosalissa 9329, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Mihail-Leif Suppuluoto näyttää yleisölle vinon pinon kohuhologrammikortteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Hologrammikortteja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa rämeiköt.
"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suppuluoto myöntyy, "mutta tietääkö moni arakkologikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan ketunpuskille ja metsäputkille?" dosentti kysyy.
Rämeiköt ovat siis katoamassa.
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suppuluoto ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja köt, ylentäkäämme rämeiköt'", Suppuluoto ehdottaa.
Lönnmanin koulussa - eli "Lönniksessä" - oppilaat leikkivät välitunnilla innottomina käytävillä. Pikku-Jussa, 8, kertoo toimittajalle suositulla naatsi-kielellä sylki lentäen: "Nai mootsi! Nanun miitsi nameni niitsi nan ootsi Nassa juutsi!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melko käytävältä", Jussa tulostaa pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin natikka maatsi natoo eetsi..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, pedadogi Edlond Lönnmanin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta kaupungin johdon taholta. "Ainakin nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo biometriikkaa opettava Jukla "Siti" Laujasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä painostusta."
Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahvensoppa ja turskafile turskakääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan lautasia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.
Menneisyys on silloin tällöin se kaipaamamme toivon mahdollisuus, tosin sitä ei taukoamatta ajattele. Tartu tilaisuuteen ja näet, miten elämä avautuu.