Generaattorilehti Tämmöne on puhtaasti huumorimielessä tehty nettijulkaisu, jonka vakavuusarvo on viimeisten mittausten mukaan nolla. Tarkoituksena on lähinnä viihdyttää tekijäänsä, mutta myös vieraat saavat miellyttyä.
Sivuston sisältö on pääsääntöisesti tekstigeneraattoreiden arpomaa. Tekstin mahdollisesti sisältämät viittaukset todellisiin henkilöihin, paikkoihin tai tapahtumiin ovat siis sattumaa. Mitään oikeudellista vastuuta ei kanneta.
Täysin uuden lehden voit arpoa painamalla alalaidan (työpöytäversio) tai sivuvalikon (mobiiliversio) Satunnainen lehti -linkkiä.
Ok, hyväksyn ja ymmärrän!
Jos et voi hyväksyä ja/tai et ymmärtänyt, sulje selain ja hanki apua
Toimittajamme lohduton kuvaus anarkistien ja sekularistien välisen sodan runtelemasta maasta.Maailmalta »
Thor Painham on juuri julkaissut uuden runoteoksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.>Kulttuuri »
Jähmeähkö alkemistimme kohtaa tänään vihulaisen, joka kokee elämänsä yllätyksen!
Sarjakuvat »
Tutkimusten mukaan koivikot ovat ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on korvatseisauttava Oxbunin yliopiston onlologian luentosalissa 1775, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Johan-Johan Aarniokarhu näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa koivikot.
"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Aarniokarhu myöntyy, "mutta tietääkö moni onlologikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan pensasmarjoille ja myöhäishissukoille?" dosentti kysyy.
Koivikot ovat siis katoamassa.
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Aarniokarhu ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän ärjähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin tot, pelastakaamme koivikot'", Aarniokarhu ehdottaa.
Jugbaumin koulussa - eli "Jugiksessa" - oppilaat tappelevat välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Sija, 9, kertoo toimittajalle suositulla entsi-kielellä epäröimättä: "Ei montsi! Enun mintsi emeni nintsi en ontsi Eja sintsi!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aika käytävältä", Sija jatkaa pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin essä käntsi ersyttää äntsi..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, pedalogi Edvis Jugbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä kaupungin johdon taholta. "Kaikki paitsi nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo geometriikkaa opettava Juksa "Sara" Maitanen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä perinteistä järjestystä."
Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäpasta ja ahvenperkuu sipulikääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan juomia vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.
Menneisyys on ajoittain se kaipaamamme ihanaisuuden simpukka, tosin sitä ei paljon murehdi. Keskity ja näet, miten juuri tämä päivä laajenee.