Generaattorilehti Tämmöne on puhtaasti huumorimielessä tehty nettijulkaisu, jonka vakavuusarvo on viimeisten mittausten mukaan nolla. Tarkoituksena on lähinnä viihdyttää tekijäänsä, mutta myös vieraat saavat miellyttyä.
Sivuston sisältö on pääsääntöisesti tekstigeneraattoreiden arpomaa. Tekstin mahdollisesti sisältämät viittaukset todellisiin henkilöihin, paikkoihin tai tapahtumiin ovat siis sattumaa. Mitään oikeudellista vastuuta ei kanneta.
Täysin uuden lehden voit arpoa painamalla alalaidan (työpöytäversio) tai sivuvalikon (mobiiliversio) Satunnainen lehti -linkkiä.
Ok, hyväksyn ja ymmärrän!
Jos et voi hyväksyä ja/tai et ymmärtänyt, sulje selain ja hanki apua
Toimittajamme lohduton kuvaus kommunistien ja patriotistien välisen sodan runtelemasta maasta.Maailmalta »
Klaus Brotdorf on juuri julkaissut uuden runoteoksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.>Kulttuuri »
Jähmeähkö alkemistimme kohtaa tänään vihulaisen, joka kokee elämänsä yllätyksen!
Sarjakuvat »
Tutkimusten mukaan ahomaat ovat ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on valtava Stanbunin yliopiston bokologian luentosalissa 3355, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Mihail-Richard Katraslehto näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa ahomaat.
"Vaihtotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Katraslehto myöntyy, "mutta tietääkö moni bokologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan varsipuskille ja varpumuuraimille?" dosentti kysyy.
Ahomaat ovat siis katoamassa.
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Katraslehto ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kaat, suojelkaamme ahomaat'", Katraslehto ehdottaa.
Forserin koulussa - eli "Forsiksessa" - oppilaat juttelevat välitunnilla energisinä pihalla. Pikku-Martsa, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä seuraavaa: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Ertsa malefantti!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aika kivalta", Martsa laukaisee välittömästi. "Tosin esiikki mulefantti elsii tylefäntti..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, paronomi Edver Forserin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja opettajien taholta. "Totta puhuen vain vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo pedanomiaa opettava Pirkla "Nija" Liijamaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kunnon sanktiointia."
Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahvensoppa ja seitifile särkikääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan aterimia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.
Tulevaisuus on monesti se kaipaamamme toivon horisontti, vaikka sitä ei aina näe. Tartu siihen ja näet, miten maailma ympärilläsi sähköistyy.