Ylentäkäämme puistikot!

Tutkimus on hätäkiljahdus luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan puistikot ovat ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Brandenzigin yliopiston suplogian luentosalissa 3070, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Richard-Heinz Peltokatras näyttää yleisölle useita sarjoja kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa puistikot.

"Metsätalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Peltokatras myöntyy, "mutta tietääkö moni suplogikaan, että puistikot tarjoavat hyvän kasvupaikan metsäorvokeille ja aropuskille?" dosentti kysyy.

Puistikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Peltokatras ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ylentäkäämme puistikot'", Peltokatras ehdottaa.

Päivä paulussa kootteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydvikin koulussa - eli "Chydiksessä" - oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Pirkma, 10, kertoo toimittajalle suositulla paatteli-kielellä hyperaktiivisesti: "Pai mootteli! Panun miitteli pameni niitteli pan ootteli Parkma piitteli!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aika käytävältä", Pirkma tulostaa välittömästi. "Tosin paakka liitteli panhottaa iitteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedalogi Alvia Chydvikin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta kaupungin johdon taholta. "Ainakin kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemanomiaa opettava Pirkra "Jara" Mailalahti, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä konstailematonta valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ankeriasliemi ja madefile rapupullien kera ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan lautasia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.

Ajatus menneestä maailmasta

Elinympäristösi on silloin tällöin se kaipaamamme ihanaisuuden harmooni, vaikka sitä ei paljon murehdi. Tartu tilaisuuteen ja näet, miten elämä sähköistyy.