Ylentäkäämme erämaat!

Tutkimus on hätähuuto luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Helfordin yliopiston raplogian luentosalissa 6024, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Karl-Karl Kenokallio näyttää yleisölle uunituoreita kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: kaupungistuminen on tuhoamassa erämaat.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kenokallio myöntyy, "mutta tietääkö moni raplogikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan kevätpuskille ja ahopuskille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kenokallio ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kaat, ylentäkäämme erämaat'", Kenokallio ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Lönnbrentin koulussa - eli "Lönniksessä" - oppilaat tappelevat välitunnilla ponnettomasti käytävillä. Pikku-Justi, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä iloisesti: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Esti julefantti!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aika käytävältä", Justi tulostaa, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin eikkä älefäntti eisee halefantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parologi Edvis Lönnbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo biosofiaa opettava Ella "Rani" Pirktala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulisose ja ahvensäleet rapuvaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan henkilökuntaa vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.

Ajatus aamukahvin lomaan

Juuri tämä päivä on silloin tällöin se kaipaamamme kaiken uuden viestintuoja, tosin sitä ei ole karvoihin katsominen. Pysähdy miettimään ja näet, miten tulevaisuus saa uutta voimaa.