Tässä numerossa
Taas räjähdys Afstaniassa
Toimittajamme lohduton kuvaus fundamentalistien ja demokratistien välisen sodan runtelemasta maasta.Maailmalta »
Kuolema lopun alku
Horst Brisman on juuri julkaissut uuden runoteoksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.>Kulttuuri »
Tönkkövelhon suojataika
Jähmeähkö alkemistimme kohtaa tänään vihulaisen, joka kokee elämänsä yllätyksen!
Sarjakuvat »
Päivityksiä
- Lisää artikkelikuvia
- Virheenkorjauksia
- Mobiilivalikon päivitys
Afstaniassa uhriluku kasvaa
"Voi hemmele!" karjaisee kenraali Turbar Gibbah ja on lähes pudottaa oljenkorren suustaan. Hän juuri saapunut osastonsa kanssa demokratistien räjäyttämän kurkkutehtaan raunioille. Ilmassa tuoksuu palanut kurkku. "Voi hemmele" toistuu vielä monesti samalla, kun joukot potkivat tyhjää pikkurahan toivossa.
Kenraali Gibbah ei ole Afstanian aavikolla ainoa tapauksesta järkyttynyt, mutta toisinajattelijoitakin löytyy. Kurkkutehtaan vieressä kebablörtsykojuaan pitävän Karaban Agmeini kertoo pitävänsä sisseistä. "Hyvä, että räjäyttivät! Toivottavasti tasaavat pian kaikki tehtaat. Alas fundamentalistisiat!" Agmeini mylvii.
Samalla kun kenraali Gibbah joukkoineen ampuu kojumaakarin, ympäröivän autiomaan hiekka peittää palavan kebablörtsykojun jäänteet vähitellen alleen. Sota on vaatinut jälleen uuden uhrin.
Ulkopuolinen voi täällä vain katsella vierestä.
Ladisstein kriisissä
Ladissteinin valtio on ajautunut erikoislaatuiseen kriisiin. Maan presidentti Aaron Brisman on julistanut maahan poikkeustilan, sillä bensa on koko maan laajuudelta loppu. Ladisstein on pieni demokratia, lähestulkoon maailman pienin poliisivaltio eteläisellä pallonpuoliskolla. Sen tärkeimpiä vientituotteita ovat terroristit ja banaani; oma bensatuotanto siltä puuttuu kokonaan. Suojellakseen presidentin koskemattomuutta maan turvallisuuspoliisi LUSPER on avannut asebasaarin pääkaupungin liepeillä.
Gaunaon: Loppu tulee!
Gauputstanin suurimman uskonnon, isdulaisuuden, nykyinen pääabbedissa Gaunaon on ilmoittanut, että maailmanloppu on edessä tänä vuonna. Tuhon voi hänen mukaansa välttää vain halveksimalla opetusmateriaalia käsittelevää kirjallisuutta. Jumalabbedissa Visnuon perusti isdulaisuuden 1650-luvulla. Turhautuneena työhönsä käsityöläisenä hän vietti paljon aikaa pikkukylissä, potki kerjäläisiä ja puhui kaukoparannuksen merkityksestä itsensä rankaisemisen avulla. Nimenomaan opetusmateriaalia Visnuon piti erityisen pahana. Lukuisat kirjailijat ovat arvelleet isdulaisuuden kannattajien toteuttavan uhkauksensa vielä tämän vuosisadan aikana.
