Elvyttäkäämme hetteiköt!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan hetteiköt ovat ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Hamnardin yliopiston ontralogian luentosalissa 8766, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Klaus-Johan Aarniometsä näyttää yleisölle tuntikausia kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa hetteiköt.

"Maatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Aarniometsä myöntyy, "mutta tietääkö moni ontralogikaan, että hetteiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan metsämarjoille ja harakanesikoille?" dosentti kysyy.

Hetteiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Aarniometsä ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vöt, elvyttäkäämme hetteiköt'", Aarniometsä ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Wartlundin koulussa - eli "Wartiksessa" - oppilaat notkuvat välitunnilla innottomina opettajien autojen luona. Pikku-Matra, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantteli-kielellä iloisesti: "Ei molefantteli! Enun milefantteli emeni nilefantteli en olefantteli Etra malefantteli!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melko mämmiltä", Matra töräyttää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin entsa malefantteli ersyttää älefäntteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parologi Alver Wartlundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Lähinnä vain opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurimetriikkaa opettava Jukni "Lala" Matsalahti, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä voimakasta hellyyttä."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulitahna ja rapuperkuu nieriäpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan juomia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.

Värssy aamukahvin lomaan

Maailma ympärilläsi on usein se kaipaamamme pelon majakka, tosin sitä ei ole karvoihin katsominen. Tartu tilaisuuteen ja näet, miten elinympäristösi sähköistyy.