Generaattorilehti Tämmöne on puhtaasti huumorimielessä tehty nettijulkaisu, jonka vakavuusarvo on viimeisten mittausten mukaan nolla. Tarkoituksena on lähinnä viihdyttää tekijäänsä, mutta myös vieraat saavat miellyttyä.
Sivuston sisältö on pääsääntöisesti tekstigeneraattoreiden arpomaa. Tekstin mahdollisesti sisältämät viittaukset todellisiin henkilöihin, paikkoihin tai tapahtumiin ovat siis sattumaa. Mitään oikeudellista vastuuta ei kanneta.
Täysin uuden lehden voit arpoa painamalla alalaidan (työpöytäversio) tai sivuvalikon (mobiiliversio) Satunnainen lehti -linkkiä.
Ok, hyväksyn ja ymmärrän!
Jos et voi hyväksyä ja/tai et ymmärtänyt, sulje selain ja hanki apua
Toimittajamme lohduton kuvaus aktivistien ja demolitionistien välisen sodan runtelemasta maasta.Maailmalta »
Pierre Bingdorf on juuri julkaissut uuden runoteoksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.>Kulttuuri »
Jähmeähkö alkemistimme kohtaa tänään vihulaisen, joka kokee elämänsä yllätyksen!
Sarjakuvat »
Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on vaikuttava Bamsingin yliopiston onnologian luentosalissa 7809, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Heinz-Per Puuaro näyttää yleisölle tuntikausia kohuhologrammikortteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Hologrammikortteja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa rämeiköt.
"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puuaro myöntyy, "mutta tietääkö moni onnologikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan varpuorvokeille ja punapuskille?" dosentti kysyy.
Rämeiköt ovat siis katoamassa.
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puuaro ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän ärjähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin töt, elvyttäkäämme rämeiköt'", Puuaro ehdottaa.
Wartbrentin koulussa - eli "Wartiksessa" - oppilaat pelaavat välitunnilla innottomina asfaltilla. Pikku-Pertsi, 8, kertoo toimittajalle suositulla kontteli-kielellä epäröimättä: "Koi montteli! Konun mintteli komeni nintteli kon ontteli Kortsi pentteli!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Vähän mämmiltä", Pertsi laukaisee, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin kotikka mantteli kolsii tyntteli..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, akadogi Edvar Wartbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua vanhempien taholta. "Totta puhuen vain vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeologiaa opettava Pirkja "Jata" Jusnimäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat opetusjärjestelyt välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä sanktiointia."
Myös koulun keittiö on kerännyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitikeitto ja sipulihake madeleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan ruokailutiloja vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.
Maailma ympärilläsi on tai ei ole se kaipaamamme toivon majakka, joskaan sitä ei ole karvoihin katsominen. Unohda kaikki muu ja näet, miten juuri tämä päivä muuttuu.