Varjelkaamme erämaat!

Tutkimus on hätähuuto luonnon puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat pensasputkille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamtonin yliopiston botralogian luentosalissa 7548, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Karl-Jörgen Purkkipurkki näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa erämaat.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Purkkipurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni botralogikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan pensasputkille ja pensasputkille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Purkkipurkki ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Puh ja pah ja paat, varjelkaamme erämaat'", Purkkipurkki ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat kinastelevat välitunnilla innokkaasti viemärikansien luona. Pikku-Martni, 9, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä epäröimättä: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Ertni malefantsama!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokakalta", Martni kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin eikka älefäntsämä elsii tylefäntsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Mellond Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja kaupungin johdon taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Martni "Sani" Martrasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista sanktiointia."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäsoppa ja rapufile kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.