Pelastakaamme rämeiköt!
Tutkimus on hätähuuto luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat ketunvatuille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on kuin mäntymetsän humina Hamlen yliopiston ontologian luentosalissa 5544, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Karl-Erik Erähakkuu näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa rämeiköt.
"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Erähakkuu myöntyy, "mutta tietääkö moni ontologikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan ketunvatuille ja ketunvatuille?" dosentti kysyy.
Rämeiköt ovat siis katoamassa.
Erähakkuu ei säästele tunteissaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Erähakkuu ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin köt, pelastakaamme rämeiköt'", Erähakkuu ehdottaa.
GT | Gilbert Vuorivuori
Päivä eulussa kolefantteli
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Pertta, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantteli-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantteli! Enun milefantteli emeni nilefantteli en olefantteli Ertta pelefantteli!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Pertta kihertää, katse seiniä kiertäen. "Tosin eikka älefäntteli eisee halefantteli..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, parodogi Melvis Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matematiikkaa opettava Pertta "Sila" Matmasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa valvontaa."
Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulisose ja turskaperkuu kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Gilbert Vuorivuori