Elvyttäkäämme ahomaat!

Tutkimus on hätämerkki luonnon säilymisen puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat aho-orvokeille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Leipfordin yliopiston araklologian luentosalissa 3313, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Heinz-Mihail Metsäerä näyttää yleisölle aimo läjän kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa ahomaat.

"Maatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsäerä myöntyy, "mutta tietääkö moni araklologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan aho-orvokeille ja aho-orvokeille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsäerä ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Nunnuka nunnuka naat, elvyttäkäämme ahomaat'", Metsäerä ehdottaa.

Päivä naulussa kootsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Jugmanin koulussa eli "Jugiksessa" oppilaat telmivät välitunnilla touhukkaasti opettajien autojen luona. Pikku-Maisi, 9, kertoo toimittajalle suositulla naatsi-kielellä epäröimättä: "Nai mootsi! Nanun miitsi nameni niitsi nan ootsi Naisi maatsi!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosisiedettävältä", Maisi tulostaa ujosti. "Tosin nalsa biitsi narsuttaa äätsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akanomi Edver Jugmanin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja opettajien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo biosofiaa opettava Maisi "Tini" Liijala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä perinteistä videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten turskatahna ja rapufile leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.