Pelastakaamme ahomaat!

Tutkimus on hätäraketti luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat ketunmarjoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Bamtonin yliopiston araktralogian luentosalissa 3352, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Leif-Jörgen Lehtonuppu näyttää yleisölle uunituoreita kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa ahomaat.

"Vientitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtonuppu myöntyy, "mutta tietääkö moni araktralogikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan ketunmarjoille ja ketunmarjoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtonuppu ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kaat, pelastakaamme ahomaat'", Lehtonuppu ehdottaa.

Päivä koulussa kontsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Forsvikin koulussa eli "Forsiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innottomina viemärikansien luona. Pikku-Maini, 8, kertoo toimittajalle suositulla kontsama-kielellä hyperaktiivisesti: "Koi montsama! Konun mintsama komeni nintsama kon ontsama Koini mantsama!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankakalta", Maini jatkaa, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin kossa käntsämä kolsii tyntsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akagogi Bervar Forsvikin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja kaupungin johdon taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo astrometriikkaa opettava Maini "Tata" Elsinen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä voimakasta järjestystä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ankeriaslaatikko ja sipuliperkuu liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.