Elvyttäkäämme lehtimetsät!
Tutkimus on hätäkiljahdus luonnon säilymisen puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat ahomuuraimille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on korvatseisauttava Hellen yliopiston enralogian luentosalissa 3753, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Johan-Erik Lurkkimetsä näyttää yleisölle useita sarjoja kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa lehtimetsät.
"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lurkkimetsä myöntyy, "mutta tietääkö moni enralogikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan ahomuuraimille ja ahomuuraimille?" dosentti kysyy.
Lehtimetsät ovat siis katoamassa.
Lurkkimetsä ei säästele purkauksessaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lurkkimetsä ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: poltettava kutsuntalaput ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän ärjähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Nunnuka nunnuka nät, elvyttäkäämme lehtimetsät'", Lurkkimetsä ehdottaa.
GT | Mats Harjainharjain
Päivä luulussa kootti
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat telmivät välitunnilla ponnettomasti asfaltilla. Pikku-Laula, 9, kertoo toimittajalle suositulla luotti-kielellä epäröimättä: "Lui mootti! Lunun miotti lumeni niotti lun ootti Luula laotti!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakivalta", Laula laukaisee pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin luukka liotti luisee haotti..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, parodogi Elvia Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja opettajien taholta. "Ainakin vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemanomiaa opettava Laula "Jasa" Martmamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa hellyyttä."
Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipuliliemi ja seitihake vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin eläimet, kunhan juomia vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Mats Harjainharjain