Polttolinjalla
Vieraana Johtaja von Afäär
Johtaja Hans von Afäär on ehdottomasti sitä mieltä, että ammuskelu on mennyt yhteiskunnassa liian pitkälle. Lehtemme kysyi johtajan lyhyessä syvähaastattelussa, mitä pahaa siinä on.
Hv: Minusta tuntuu, että maailmamme on muuttumassa kylmemmäksi. Nuorisokin vain ammuskelee ja ammuskelee; ja nyt on kuulemma kehitetty niin sanottu metsästysammuskelu, josta joku samperin idiootti on kuulemma kehittämässä jopa olympialajia! Missä ovat sellaiset arvot kuin kauneusnautiskelu.
Mutta eikö jokaisella sitten ole oikeus ammuskella?
Hv: Ei minun silmieni edessä ainakaan. Minun nuoruudessani ammuskelu oli tuntematon asia tai sitten sitä tehtiin niin sanotusti bussipysäkillä, luvan kanssa.
Eikö ammuskelu edes tullut nuoren johtajan mieleen takavuosina? Ei edes vähän?
Hv: No olihan siinä toki jonkin verran salaista himon kohdetta, täytyy myöntää. Mutta minä rukoilin paljon ja söin kalaa. Paljon kalaa. Juuri tätä nuorisolta nykyisin puuttuu: itsekuria! Ja tietysti kalaa.
Mutta lyhyesti sanottuna ammuskelu on siis pelkästään pahasta?
Hv: No ehkä se ammattimaisesti suoritettuna puoltaa paikkaansa. Mutta en liiallisesti ole kohtuuton, kun sanon, että kyllä ammuskelu pääsääntöisesti on paholaisesta.
Mutta mitäpä muuta kuuluu elämään silloin, kun ammattina on johtaja?
Hv: No eläkkeellähän tässä pian ollaan. Taitaa olla aika laittaa kauneus elämässä etusijalle ja unohtaa tämä samperin johtajahomma hattuhyllylle tykkänään.
No sen te olette totisesti ansainneet. Ehkä teillä on kuitenkin vielä aikaa sanoa GT:n lukijoille jotakin?
Hv: Niin kauan, kun kuka tahansa kadunmies voi ammuskella vapaasti, kukaan meistä muista ei nauti elämästään!
Näinhän se on. Kiitos, johtaja Hans von Afäär!