Elvyttäkäämme ahomaat!

Tutkimus on hätämerkki luonnon säilymisen puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat kevätmarjoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Afordin yliopiston araktologian luentosalissa 4961, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Hans-Mihail Karhupupu näyttää yleisölle aimo läjän kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa ahomaat.

"Metsätalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Karhupupu myöntyy, "mutta tietääkö moni araktologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan kevätmarjoille ja kevätmarjoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Karhupupu ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Nunnuka nunnuka naat, elvyttäkäämme ahomaat'", Karhupupu ehdottaa.

Päivä eulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Wartportin koulussa eli "Wartiksessa" oppilaat telmivät välitunnilla paremman puutteessa opettajien autojen luona. Pikku-Maisa, 7, kertoo toimittajalle suositulla entti-kielellä seuraavaa: "Ei montti! Enun mintti emeni nintti en ontti Eisa mantti!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikasiedettävältä", Maisa hihittää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin elsa bintti ersuttaa äntti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedanomi Edvar Wartportin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä opettajien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo geonomiaa opettava Maisa "Mati" Siramaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kunnon järjestystä."

Myös koulun keittiö on kerännyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten madelaatikko ja nieriäsäleet pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.