Suojelkaamme kuusikot!

Tutkimus on hätäraketti luonnonvaraisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat silmumansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxrun yliopiston firalogian luentosalissa 4947, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Richard-Klaus Keidaskallio näyttää yleisölle uunituoreita kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa kuusikot.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Keidaskallio myöntyy, "mutta tietääkö moni firalogikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan silmumansikoille ja silmumansikoille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Keidaskallio ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Aapon kaapon kot, suojelkaamme kuusikot'", Keidaskallio ehdottaa.

Päivä luulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat tappelevat välitunnilla ponnettomasti opettajien autojen luona. Pikku-Matni, 8, kertoo toimittajalle suositulla luotsama-kielellä hyperaktiivisesti: "Lui mootsama! Lunun miotsama lumeni niotsama lun ootsama Lutni maotsama!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megasiedettävältä", Matni laukaisee, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin lussa käötsämä lursuttaa äötsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paronomi Bervin Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Matni "Sasa" Jusramäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat opetusjärjestelyt luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäpasta ja rapufile vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.