Rauhoittakaa lehtimetsät!

Tutkimus on hätäparkaisu luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat varpuesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Enardin yliopiston entralogian luentosalissa 6234, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Jörgen-Richard Aarniohakkuu näyttää yleisölle tuntikausia kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa lehtimetsät.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Aarniohakkuu myöntyy, "mutta tietääkö moni entralogikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan varpuesikoille ja varpuesikoille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Aarniohakkuu ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: noustava barrikaadeille ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän kiihtyy.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kät, rauhoittakaa lehtimetsät'", Aarniohakkuu ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Lauti, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Euti lalefantti!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokäytävältä", Lauti kihertää välittömästi. "Tosin etikka malefantti esittaa ralefantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroni Alvin Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua kaupungin johdon taholta. "Lähinnä vain nuorimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filologiaa opettava Lauti "Mati" Martmasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäpasta ja rapumurska kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden oikeustajuun. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin, kunhan ruokia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.