Ylentäkäämme koivikot!

Tutkimus on hätäraketti luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan koivikot ovat varsipuskille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandenvardin yliopiston raptologian luentosalissa 1903, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Uve-Per Metsälehto näyttää yleisölle uunituoreita kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa koivikot.

"Vientitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsälehto myöntyy, "mutta tietääkö moni raptologikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan varsipuskille ja varsipuskille?" dosentti kysyy.

Koivikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsälehto ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hot, ylentäkäämme koivikot'", Metsälehto ehdottaa.

Päivä naulussa kootti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Forsvikin koulussa eli "Forsiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla touhukkaasti pihalla. Pikku-Jukka, 9, kertoo toimittajalle suositulla naatti-kielellä epäröimättä: "Nai mootti! Nanun miitti nameni niitti nan ootti Nakka juutti!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosimämmiltä", Jukka tulostaa välittömästi. "Tosin nassa käätti nanhottaa iitti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akateemikko Berhand Forsvikin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja vanhempien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo astrologiaa opettava Jukka "Kati" Matsala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä voimakasta painostusta."

Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ankeriaskeitto ja turskamurska leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.