Suojelkaamme lehtimetsät!
Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonvaraisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat metsäputkille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on korvatseisauttava Oxbunin yliopiston enlogian luentosalissa 1371, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Richard-Leif Kenopurkki näyttää yleisölle vinon pinon kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa lehtimetsät.
"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kenopurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni enlogikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan metsäputkille ja metsäputkille?" dosentti kysyy.
Lehtimetsät ovat siis katoamassa.
Kenopurkki ei säästele sappeaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kenopurkki ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Aapon kaapon kät, suojelkaamme lehtimetsät'", Kenopurkki ehdottaa.
GT | Fredrik Kielikieli
Päivä luulussa kootsama
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat tappelevat välitunnilla ponnettomasti pihalla. Pikku-Launi, 7, kertoo toimittajalle suositulla luotsama-kielellä seuraavaa: "Lui mootsama! Lunun miotsama lumeni niotsama lun ootsama Luuni laotsama!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megamämmiltä", Launi laukaisee, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin luntsa maotsama lunhottaa iotsama..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, paroteemikko Sillond Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä vanhempien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeometriikkaa opettava Launi "Rasi" Pertnimäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat opetusjärjestelyt luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa sanktiointia."
Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkisoppa ja särkimurska vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Fredrik Kielikieli