Ylentäkäämme ahomaat!

Tutkimus on hätämerkki luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat varsiherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Yapurin yliopiston arakkologian luentosalissa 8687, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Erik-Karl Lurkkiaarnio näyttää yleisölle aimo läjän kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa ahomaat.

"Metsätalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lurkkiaarnio myöntyy, "mutta tietääkö moni arakkologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan varsiherukoille ja varsiherukoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lurkkiaarnio ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun haat, ylentäkäämme ahomaat'", Lurkkiaarnio ehdottaa.

Päivä eulussa kontsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Wartportin koulussa eli "Wartiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla paremman puutteessa viemärikansien luona. Pikku-Maini, 8, kertoo toimittajalle suositulla entsama-kielellä hyperaktiivisesti: "Ei montsama! Enun mintsama emeni nintsama en ontsama Eini mantsama!" Niinpä tietysti. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikakakalta", Maini hihittää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin elsa bintsama elsii tyntsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedagogi Edvis Wartportin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja kaupungin johdon taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo geometriikkaa opettava Maini "Nisa" Pertjamaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kunnon valvontaa."

Myös koulun keittiö on kerännyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten madesose ja särkisäleet pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.