Pelastakaamme vatukot!

Tutkimus on hätäkiljahdus luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat ketunmansikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Bamrun yliopiston ekslologian luentosalissa 1744, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Leif-Klaus Lehtolehto näyttää yleisölle useita sarjoja kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa vatukot.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtolehto myöntyy, "mutta tietääkö moni ekslologikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan ketunmansikoille ja ketunmansikoille?" dosentti kysyy.

Vatukot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtolehto ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: poltettava kutsuntalaput ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän ärjähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kot, pelastakaamme vatukot'", Lehtolehto ehdottaa.

Päivä koulussa kontsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat talsivat välitunnilla innottomina opettajien autojen luona. Pikku-Pirksi, 10, kertoo toimittajalle suositulla kontsi-kielellä sylki lentäen: "Koi montsi! Konun mintsi komeni nintsi kon ontsi Korksi pintsi!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihansiedettävältä", Pirksi jatkaa ujosti. "Tosin kookka lintsi korsuttaa äntsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akanomi Elvin Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Ainakin vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurisofiaa opettava Pirksi "Tata" Liitinen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa kuria."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitipasta ja nieriäsiivut liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin eläimet, kunhan juomia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.