Ykköseksi rämeiköt!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat punamustikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Harsingin yliopiston onkologian luentosalissa 9862, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Per-Johan Eräkarhu näyttää yleisölle vinon pinon kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa rämeiköt.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Eräkarhu myöntyy, "mutta tietääkö moni onkologikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan punamustikoille ja punamustikoille?" dosentti kysyy.

Rämeiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Eräkarhu ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vöt, ykköseksi rämeiköt'", Eräkarhu ehdottaa.

Päivä koulussa kontteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innottomina köysitelineiden luona. Pikku-Pertta, 8, kertoo toimittajalle suositulla kontteli-kielellä hyperaktiivisesti: "Koi montteli! Konun mintteli komeni nintteli kon ontteli Kortta pentteli!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankäytävältä", Pertta jatkaa, katse seiniä kiertäen. "Tosin kontsa mantteli kosittaa rantteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akani Silvar Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja kaupungin johdon taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kuritiikkaa opettava Pertta "Tata" Matninen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa järjestystä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitilaatikko ja sipulihake liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.