Rauhoittakaa koivikot!
Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan koivikot ovat varpuvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on valtava Harburgin yliopiston raptologian luentosalissa 4930, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Per-Uve Arokeidas näyttää yleisölle vinon pinon kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa koivikot.
"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Arokeidas myöntyy, "mutta tietääkö moni raptologikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan varpuvarpaille ja varpuvarpaille?" dosentti kysyy.
Koivikot ovat siis katoamassa.
Arokeidas ei säästele sanojaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Arokeidas ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kot, rauhoittakaa koivikot'", Arokeidas ehdottaa.
GT | Werther Karjakarja
Päivä koulussa kontsi
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innottomina käytävillä. Pikku-Jukra, 6, kertoo toimittajalle suositulla kontsi-kielellä iloisesti: "Koi montsi! Konun mintsi komeni nintsi kon ontsi Kokra juntsi!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihanmukavalta", Jukra jatkaa ujosti. "Tosin kontsa mantsi kotoo entsi..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, akalogi Silhand Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta vanhempien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurisofiaa opettava Jukra "Lata" Liininen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa painostusta."
Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitikeitto ja nieriäperkuu liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Werther Karjakarja