Ykköseksi koivikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan koivikot ovat aroherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Erun yliopiston raplologian luentosalissa 7494, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Jörgen-Klaus Pupulehto näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa koivikot.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Pupulehto myöntyy, "mutta tietääkö moni raplologikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan aroherukoille ja aroherukoille?" dosentti kysyy.

Koivikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Pupulehto ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ykköseksi koivikot'", Pupulehto ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti opettajien autojen luona. Pikku-Jukni, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Ekni julefantsama!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkosiedettävältä", Jukni kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin esiikki mulefantsama ersuttaa älefäntsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paronomi Hertvis Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Jukni "Nila" Martlasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäsose ja ankeriassiivut kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.