Pelastakaamme erämaat!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat myöhäisvatuille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamnardin yliopiston bokologian luentosalissa 9024, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Karl-Richard Purkkilurkki näyttää yleisölle vinon pinon kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa erämaat.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Purkkilurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni bokologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan myöhäisvatuille ja myöhäisvatuille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Purkkilurkki ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kaat, pelastakaamme erämaat'", Purkkilurkki ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Martja, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Ertja malefantsama!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokäytävältä", Martja kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin entsa malefantsama esittaa ralefantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paroni Silvis Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua kaupungin johdon taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Martja "Tisa" Liisasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäsose ja nieriämurska kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.