Kuninkaaksi aarniometsät!

Tutkimus on hätämerkki luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat mustaorvokeille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Apurin yliopiston tutralogian luentosalissa 6485, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Hans-Karl Katraspurkki näyttää yleisölle aimo läjän kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa aarniometsät.

"Tuontitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Katraspurkki myöntyy, "mutta tietääkö moni tutralogikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan mustaorvokeille ja mustaorvokeille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Katraspurkki ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin tät, kuninkaaksi aarniometsät'", Katraspurkki ehdottaa.

Päivä eulussa kontsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Hamserin koulussa eli "Hamsiksessa" oppilaat pelaavat välitunnilla paremman puutteessa viemärikansien luona. Pikku-Sisi, 6, kertoo toimittajalle suositulla entsi-kielellä iloisesti: "Ei montsi! Enun mintsi emeni nintsi en ontsi Esi sintsi!" Jaahas. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikakakalta", Sisi hihittää ujosti. "Tosin elsa bintsi elsii tyntsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedagogi Edver Hamserin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta kaupungin johdon taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo pedasofiaa opettava Sisi "Sati" Jusnimaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on kerännyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahventahna ja särkiperkuu pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.