Ylentäkäämme lehtimetsät!

Tutkimus on hätäraketti luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat varsipuskille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandenpurin yliopiston entralogian luentosalissa 7543, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Uve-Karl Keidasaarnio näyttää yleisölle uunituoreita kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa lehtimetsät.

"Maatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Keidasaarnio myöntyy, "mutta tietääkö moni entralogikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan varsipuskille ja varsipuskille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Keidasaarnio ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hät, ylentäkäämme lehtimetsät'", Keidasaarnio ehdottaa.

Päivä naulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Jugmanin koulussa eli "Jugiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla touhukkaasti viemärikansien luona. Pikku-Launi, 9, kertoo toimittajalle suositulla naatsama-kielellä epäröimättä: "Nai mootsama! Nanun miitsama nameni niitsama nan ootsama Nauni laatsama!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosikakalta", Launi tulostaa, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin nassa käätsämä nalsii tyytsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akagogi Berhand Jugmanin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja kaupungin johdon taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo biometriikkaa opettava Launi "Sama" Juktila, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien huoneessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä perinteistä painostusta."

Myös koulun keittiö on rohmunnut suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten turskakeitto ja nieriäsiivut leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.