Rauhoittakaa erämaat!

Tutkimus on hätäkiljahdus luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat varpuvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Eburgin yliopiston bologian luentosalissa 3090, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Jörgen-Uve Heimokatras näyttää yleisölle useita sarjoja kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa erämaat.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Heimokatras myöntyy, "mutta tietääkö moni bologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan varpuvarpaille ja varpuvarpaille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Heimokatras ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: poltettava kutsuntalaput ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän ärjähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kaat, rauhoittakaa erämaat'", Heimokatras ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti käytävillä. Pikku-Martja, 6, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä iloisesti: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Ertja malefantsama!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkomukavalta", Martja kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin eekka lilefantsama etoo elefantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parologi Elhand Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta vanhempien taholta. "Ainakin vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeometriikkaa opettava Martja "Lala" Martmasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkikeitto ja ahvenhake kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden tajuntaan. "Oppilaat syövät sitä, mitä muutkin eläimet, kunhan juomia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.