Pelastakaamme ahomaat!

Tutkimus on hätäraketti luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat myöhäismustikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamteenan yliopiston araktologian luentosalissa 9432, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Karl-Hans Purkkiluoto näyttää yleisölle uunituoreita kohupiirroskuvia uuden tutkimuksensa aineistosta. Piirroskuvia, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa ahomaat.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Purkkiluoto myöntyy, "mutta tietääkö moni araktologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan myöhäismustikoille ja myöhäismustikoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Purkkiluoto ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kaat, pelastakaamme ahomaat'", Purkkiluoto ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Maija, 8, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä hyperaktiivisesti: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Eija malefantsama!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Maija kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin essa kälefäntsämä eisee halefantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Bervar Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matemametriikkaa opettava Maija "Kata" Ellasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa järjestystä."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulilaatikko ja madesiivut kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.