Ylentäkäämme hetteiköt!

Tutkimus on hätämerkki luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan hetteiköt ovat harakanvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Yateenan yliopiston tekralogian luentosalissa 4295, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Erik-Hans Iltamakeidas näyttää yleisölle aimo läjän kohupreparaatteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Preparaatteja, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa hetteiköt.

"Metsätalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Iltamakeidas myöntyy, "mutta tietääkö moni tekralogikaan, että hetteiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan harakanvarpaille ja harakanvarpaille?" dosentti kysyy.

Hetteiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Iltamakeidas ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun höt, ylentäkäämme hetteiköt'", Iltamakeidas ehdottaa.

Päivä eulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Wartportin koulussa eli "Wartiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla paremman puutteessa asfaltilla. Pikku-Jusla, 6, kertoo toimittajalle suositulla entti-kielellä iloisesti: "Ei montti! Enun mintti emeni nintti en ontti Esla juntti!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikakivalta", Jusla hihittää pitkän miettimisen jälkeen. "Tosin elsa bintti eisee hantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedadogi Edhand Wartportin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo geonomiaa opettava Jusla "Sara" Maitimaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kunnon painostusta."

Myös koulun keittiö on kerännyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten madekeitto ja madesiivut pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.