Suojelkaamme ahomaat!

Tutkimus on hätähuuto luonnonvaraisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat metsäesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxteenan yliopiston araklologian luentosalissa 2931, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Richard-Hans Suppukeidas näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa ahomaat.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suppukeidas myöntyy, "mutta tietääkö moni araklologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan metsäesikoille ja metsäesikoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suppukeidas ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Aapon kaapon kaat, suojelkaamme ahomaat'", Suppukeidas ehdottaa.

Päivä luulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat tappelevat välitunnilla ponnettomasti asfaltilla. Pikku-Maija, 7, kertoo toimittajalle suositulla luotsama-kielellä seuraavaa: "Lui mootsama! Lunun miotsama lumeni niotsama lun ootsama Luija maotsama!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakivalta", Maija laukaisee, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin luikka äötsämä luisee haotsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Melvin Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä opettajien taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Maija "Sika" Marttimäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat opetusjärjestelyt välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista kuria."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäpasta ja madefile vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.