Pelastakaamme männiköt!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan männiköt ovat ketunvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Bamsingin yliopiston teotralogian luentosalissa 4384, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Leif-Johan Purkkisuppu näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa männiköt.

"Maatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Purkkisuppu myöntyy, "mutta tietääkö moni teotralogikaan, että männiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan ketunvarpaille ja ketunvarpaille?" dosentti kysyy.

Männiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Purkkisuppu ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin köt, pelastakaamme männiköt'", Purkkisuppu ehdottaa.

Päivä koulussa kontsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Jugmanin koulussa eli "Jugiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innottomina köysitelineiden luona. Pikku-Liija, 10, kertoo toimittajalle suositulla kontsama-kielellä sylki lentäen: "Koi montsama! Konun mintsama komeni nintsama kon ontsama Kooja lintsama!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankäytävältä", Liija jatkaa, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin kosiikki muntsama kosittaa rantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akani Herthand Jugmanin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua kaupungin johdon taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo biometriikkaa opettava Liija "Nira" Laujanen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä perinteistä painostusta."

Myös koulun keittiö on rohmunnut suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten turskakeitto ja madesäleet liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.