Suojelkaamme koivikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonvaraisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan koivikot ovat metsämuuraimille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Yazigin yliopiston raptologian luentosalissa 8051, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Erik-Heinz Metsäluoto näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa koivikot.

"Tuontitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsäluoto myöntyy, "mutta tietääkö moni raptologikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan metsämuuraimille ja metsämuuraimille?" dosentti kysyy.

Koivikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsäluoto ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Aapon kaapon kot, suojelkaamme koivikot'", Metsäluoto ehdottaa.

Päivä eulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Hamserin koulussa eli "Hamsiksessa" oppilaat tappelevat välitunnilla paremman puutteessa käytävillä. Pikku-Jukti, 7, kertoo toimittajalle suositulla entti-kielellä seuraavaa: "Ei montti! Enun mintti emeni nintti en ontti Ekti juntti!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikamukavalta", Jukti hihittää välittömästi. "Tosin esiikki muntti etoo entti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedalogi Hertvia Hamserin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä vanhempien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo pedalogiaa opettava Jukti "Sati" Juksimaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat opetusjärjestelyt välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä hellyyttä."

Myös koulun keittiö on kerännyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahvenliemi ja ahvenperkuu pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.