Ykköseksi rämeiköt!

Tutkimus on hätäraketti luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat punahissukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Harburgin yliopiston ontalogian luentosalissa 3238, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Per-Uve Purkkikeno näyttää yleisölle uunituoreita kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa rämeiköt.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Purkkikeno myöntyy, "mutta tietääkö moni ontalogikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan punahissukoille ja punahissukoille?" dosentti kysyy.

Rämeiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Purkkikeno ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vöt, ykköseksi rämeiköt'", Purkkikeno ehdottaa.

Päivä koulussa kontteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat juttelevat välitunnilla innottomina käytävillä. Pikku-Pertta, 9, kertoo toimittajalle suositulla kontteli-kielellä epäröimättä: "Koi montteli! Konun mintteli komeni nintteli kon ontteli Kortta pentteli!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihanmukavalta", Pertta jatkaa, katse seiniä kiertäen. "Tosin kossa käntteli kotoo entteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akalogi Berlond Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja vanhempien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kuritiikkaa opettava Pertta "Rama" Jukninen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa sanktiointia."

Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitisoppa ja ankeriasperkuu liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.