Rauhoittakaa rämeiköt!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat suoputkille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Hartonin yliopiston onnologian luentosalissa 8818, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Per-Jörgen Puuaro näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa rämeiköt.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puuaro myöntyy, "mutta tietääkö moni onnologikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan suoputkille ja suoputkille?" dosentti kysyy.

Rämeiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puuaro ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja köt, rauhoittakaa rämeiköt'", Puuaro ehdottaa.

Päivä koulussa kontsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innottomina viemärikansien luona. Pikku-Pertni, 9, kertoo toimittajalle suositulla kontsama-kielellä epäröimättä: "Koi montsama! Konun mintsama komeni nintsama kon ontsama Kortni pentsama!" Aivan. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankakalta", Pertni jatkaa, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin kosiikki muntsama kolsii tyntsämä..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akagogi Hertlond Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja kaupungin johdon taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurimetriikkaa opettava Pertni "Tini" Jusranen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa sanktiointia."

Myös koulun keittiö on rohmunnut suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitisoppa ja särkisiivut liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.