Suojelkaamme aarniometsät!

Tutkimus on hätämerkki luonnonvaraisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat silmuvatuille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Brandennardin yliopiston tunologian luentosalissa 9763, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Uve-Richard Kenosilmu näyttää yleisölle aimo läjän kohukäppyröitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Käppyröitä, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa aarniometsät.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kenosilmu myöntyy, "mutta tietääkö moni tunologikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan silmuvatuille ja silmuvatuille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kenosilmu ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Aapon kaapon kät, suojelkaamme aarniometsät'", Kenosilmu ehdottaa.

Päivä naulussa kootteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat tappelevat välitunnilla touhukkaasti köysitelineiden luona. Pikku-Sita, 9, kertoo toimittajalle suositulla naatteli-kielellä epäröimättä: "Nai mootteli! Nanun miitteli nameni niitteli nan ootteli Nata siitteli!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosikäytävältä", Sita tulostaa, katse seiniä kiertäen. "Tosin nalsa biitteli nasittaa raatteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akani Edvis Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja kaupungin johdon taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kuritiikkaa opettava Sita "Nija" Launila, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat opetusjärjestelyt rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa valvontaa."

Myös koulun keittiö on rohmunnut suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitisose ja nieriäperkuu leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.