Ykköseksi vatukot!
Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat aroesikoille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on valtava Harteenan yliopiston eksralogian luentosalissa 7510, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Per-Hans Puukatras näyttää yleisölle vinon pinon kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa vatukot.
"Vientitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puukatras myöntyy, "mutta tietääkö moni eksralogikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan aroesikoille ja aroesikoille?" dosentti kysyy.
Vatukot ovat siis katoamassa.
Puukatras ei säästele sanojaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puukatras ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ykköseksi vatukot'", Puukatras ehdottaa.
GT | Johan Karjakarja
Päivä koulussa kontsi
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Forsvikin koulussa eli "Forsiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innottomina asfaltilla. Pikku-Pirkra, 6, kertoo toimittajalle suositulla kontsi-kielellä iloisesti: "Koi montsi! Konun mintsi komeni nintsi kon ontsi Korkra pintsi!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankivalta", Pirkra jatkaa ujosti. "Tosin kontsa mantsi koisee hantsi..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, akadogi Silvin Forsvikin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo astrosofiaa opettava Pirkra "Raja" Simanen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat välitunneilla, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä voimakasta kuria."
Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ankeriaspasta ja ankeriasperkuu liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Johan Karjakarja