Rauhoittakaa vatukot!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat varpumuuraimille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Eteenan yliopiston ekstologian luentosalissa 1194, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Jörgen-Hans Aarniometsä näyttää yleisölle vinon pinon kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa vatukot.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Aarniometsä myöntyy, "mutta tietääkö moni ekstologikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan varpumuuraimille ja varpumuuraimille?" dosentti kysyy.

Vatukot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Aarniometsä ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kot, rauhoittakaa vatukot'", Aarniometsä ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat leikkivät välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Pirkti, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantti-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantti! Enun milefantti emeni nilefantti en olefantti Erkti pilefantti!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Pirkti kihertää välittömästi. "Tosin entsa malefantti eisee halefantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Silvia Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filologiaa opettava Pirkti "Rata" Pertsisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista hellyyttä."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäliemi ja rapumurska kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.