Pelastakaamme erämaat!

Tutkimus on hätämerkki luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan erämaat ovat myöhäiskelloille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamlen yliopiston bolologian luentosalissa 2880, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Karl-Erik Eräsilmu näyttää yleisölle aimo läjän kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa erämaat.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Eräsilmu myöntyy, "mutta tietääkö moni bolologikaan, että erämaat tarjoavat hyvän kasvupaikan myöhäiskelloille ja myöhäiskelloille?" dosentti kysyy.

Erämaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Eräsilmu ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kahlehdittava itsensä puuhun ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän töräyttää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kaat, pelastakaamme erämaat'", Eräsilmu ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Martta, 6, kertoo toimittajalle suositulla elefantteli-kielellä iloisesti: "Ei molefantteli! Enun milefantteli emeni nilefantteli en olefantteli Ertta malefantteli!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Martta kihertää, katse seiniä kiertäen. "Tosin elsa bilefantteli eisee halefantteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Edver Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Totta puhuen vain viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matematiikkaa opettava Martta "Sija" Maitisalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa videovalvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulitahna ja ankeriassiivut kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokavalioon. "Oppilaat syövät sitä, mitä annetaan, kunhan henkilökuntaa vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.