Pelastakaamme aarniometsät!

Tutkimus on hätäraketti luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat ketunhissukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Bamlen yliopiston tutologian luentosalissa 6784, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Leif-Erik Kallioiltama näyttää yleisölle uunituoreita kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa aarniometsät.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kallioiltama myöntyy, "mutta tietääkö moni tutologikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan ketunhissukoille ja ketunhissukoille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kallioiltama ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: heiteltävä kananmunia ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän nasauttaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kät, pelastakaamme aarniometsät'", Kallioiltama ehdottaa.

Päivä koulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat talsivat välitunnilla innottomina asfaltilla. Pikku-Siti, 10, kertoo toimittajalle suositulla kontti-kielellä sylki lentäen: "Koi montti! Konun mintti komeni nintti kon ontti Koti sintti!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankivalta", Siti jatkaa välittömästi. "Tosin kossa käntti koisee hantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akadogi Berlond Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Erityisesti vanhimmat oppilaat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurilogiaa opettava Siti "Mala" Pirklanen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa sanktiointia."

Myös koulun keittiö on rohmunnut ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitisoppa ja rapusiivut liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden makuaistiin. "Oppilaat syövät sitä, mitä lautasella saadaan pysymään, kunhan aterimia vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.