Elvyttäkäämme rämeiköt!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon säilymisen puolesta

Tutkimusten mukaan rämeiköt ovat ahoherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Helrun yliopiston ontologian luentosalissa 4041, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Johan-Klaus Metsäsusi näyttää yleisölle vinon pinon kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa rämeiköt.

"Globaalitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Metsäsusi myöntyy, "mutta tietääkö moni ontologikaan, että rämeiköt tarjoavat hyvän kasvupaikan ahoherukoille ja ahoherukoille?" dosentti kysyy.

Rämeiköt ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Metsäsusi ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Nunnuka nunnuka nöt, elvyttäkäämme rämeiköt'", Metsäsusi ehdottaa.

Päivä luulussa kootteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Chydbrentin koulussa eli "Chydiksessä" oppilaat telmivät välitunnilla ponnettomasti opettajien autojen luona. Pikku-Pertma, 7, kertoo toimittajalle suositulla luotteli-kielellä seuraavaa: "Lui mootteli! Lunun miotteli lumeni niotteli lun ootteli Lurtma peotteli!" Vai niin. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megasiedettävältä", Pertma laukaisee, katse seiniä kiertäen. "Tosin luntsa maotteli lursuttaa äötteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, paronomi Silvis Chydbrentin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo matematiikkaa opettava Pertma "Mata" Pertmamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat suolikaasut luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä suoraa valvontaa."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten sipulisose ja rapuperkuu vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.