Kuninkaaksi vatukot!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat mustavarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Hellen yliopiston eksralogian luentosalissa 6549, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Johan-Erik Katraskeno näyttää yleisölle vinon pinon kohuhologrammikortteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Hologrammikortteja, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa vatukot.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Katraskeno myöntyy, "mutta tietääkö moni eksralogikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan mustavarpaille ja mustavarpaille?" dosentti kysyy.

Vatukot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Katraskeno ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin tot, kuninkaaksi vatukot'", Katraskeno ehdottaa.

Päivä luulussa kootsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat pelaavat välitunnilla ponnettomasti asfaltilla. Pikku-Pirkja, 10, kertoo toimittajalle suositulla luotsama-kielellä sylki lentäen: "Lui mootsama! Lunun miotsama lumeni niotsama lun ootsama Lurkja piotsama!" Sillä tavalla... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakivalta", Pirkja laukaisee, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin luntsa maotsama luisee haotsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Silhand Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Pirkja "Tija" Elsamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet rappusten takana, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäkeitto ja ankeriashake vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.