Pelastakaamme lehtimetsät!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat myöhäismustikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamteenan yliopiston enlologian luentosalissa 9816, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Karl-Hans Suuluu näyttää yleisölle vinon pinon kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa lehtimetsät.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Suuluu myöntyy, "mutta tietääkö moni enlologikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan myöhäismustikoille ja myöhäismustikoille?" dosentti kysyy.

Lehtimetsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Suuluu ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kät, pelastakaamme lehtimetsät'", Suuluu ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Lauta, 7, kertoo toimittajalle suositulla elefantteli-kielellä seuraavaa: "Ei molefantteli! Enun milefantteli emeni nilefantteli en olefantteli Euta lalefantteli!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Lauta kihertää, katse seiniä kiertäen. "Tosin entsa malefantteli eisee halefantteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Silvar Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filotiikkaa opettava Lauta "Sini" Sitasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista järjestystä."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriälaatikko ja särkifile kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.