Kuninkaaksi vatukot!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan vatukot ovat mustaherukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korviahuumaava Abunin yliopiston ekstalogian luentosalissa 4469, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Hans-Leif Karhuheimo näyttää yleisölle vinon pinon kohuhologrammikortteja uuden tutkimuksensa aineistosta. Hologrammikortteja, joiden viesti on selvä: salaojitus on tuhoamassa vatukot.

"Tuontitalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Karhuheimo myöntyy, "mutta tietääkö moni ekstalogikaan, että vatukot tarjoavat hyvän kasvupaikan mustaherukoille ja mustaherukoille?" dosentti kysyy.

Vatukot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Karhuheimo ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin tot, kuninkaaksi vatukot'", Karhuheimo ehdottaa.

Päivä eulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Hamserin koulussa eli "Hamsiksessa" oppilaat pelaavat välitunnilla paremman puutteessa pihalla. Pikku-Pirkka, 10, kertoo toimittajalle suositulla entti-kielellä sylki lentäen: "Ei montti! Enun mintti emeni nintti en ontti Erkka pintti!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Aikamämmiltä", Pirkka hihittää välittömästi. "Tosin entsa mantti enhottaa intti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, pedateemikko Silvis Hamserin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua vanhempien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo pedalogiaa opettava Pirkka "Jaka" Pirkmamaa, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet luokassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä fyysistä valvontaa."

Myös koulun keittiö on kerännyt huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten ahvensose ja turskaperkuu pedilläpedillä ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.