Ykköseksi kuusikot!

Tutkimus on hätähuuto luonnonkasvien puolesta

Tutkimusten mukaan kuusikot ovat aropuskille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Etonin yliopiston fitralogian luentosalissa 6414, vaikka tilaisuuden ennakkomainonta oli vähäistä. Dosentti Jörgen-Jörgen Peltopuu näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohudiagrammeja uuden tutkimuksensa aineistosta. Diagrammeja, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa kuusikot.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Peltopuu myöntyy, "mutta tietääkö moni fitralogikaan, että kuusikot tarjoavat hyvän kasvupaikan aropuskille ja aropuskille?" dosentti kysyy.

Kuusikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Peltopuu ei säästele tunteissaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Viipula vaapula vot, ykköseksi kuusikot'", Peltopuu ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat juttelevat välitunnilla innokkaasti viemärikansien luona. Pikku-Matma, 10, kertoo toimittajalle suositulla elefantteli-kielellä sylki lentäen: "Ei molefantteli! Enun milefantteli emeni nilefantteli en olefantteli Etma malefantteli!" Sillä tavalla. Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokakalta", Matma kihertää, katse seiniä kiertäen. "Tosin eikka älefäntteli elsii tylefäntteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parogogi Melhand Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti selkääntaputtelua kaupungin johdon taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filotiikkaa opettava Matma "Sasi" Laulasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kuhertelevat oppilaat arkipäivinä, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäkeitto ja ahvensiivut kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.