Kuninkaaksi ahomaat!

Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon puhtauden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat hetteikkömustikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on yllättävän vähäistä Leipburgin yliopiston araktologian luentosalissa 7261, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Heinz-Uve Lurkkiluu näyttää yleisölle vinon pinon kohukalvoja uuden tutkimuksensa aineistosta. Kalvoja, joiden viesti on selvä: liikakansoitus on tuhoamassa ahomaat.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lurkkiluu myöntyy, "mutta tietääkö moni araktologikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan hetteikkömustikoille ja hetteikkömustikoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lurkkiluu ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Tillin tallin taat, kuninkaaksi ahomaat'", Lurkkiluu ehdottaa.

Päivä naulussa kootteli

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat pelaavat välitunnilla touhukkaasti käytävillä. Pikku-Maita, 7, kertoo toimittajalle suositulla naatteli-kielellä seuraavaa: "Nai mootteli! Nanun miitteli nameni niitteli nan ootteli Naita maatteli!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Tosimukavalta", Maita tulostaa, katse seiniä kiertäen. "Tosin nantsa maatteli natoo eetteli..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akalogi Silvar Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä vanhempien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kuritiikkaa opettava Maita "Kani" Martlala, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat väkivaltatilanteet opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa järjestystä."

Myös koulun keittiö on rohmunnut huomiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitilaatikko ja nieriäsiivut leivässäleivässä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän käsitellään", ruokalasta vahvistetaan.