Pelastakaamme lehtimetsät!
Tutkimus on hätäkarjaisu luonnon kauneuden puolesta

Tutkimusten mukaan lehtimetsät ovat myöhäisvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.
Häly on vaikuttava Tulen yliopiston enralogian luentosalissa 7400, vaikka tilaisuus on jo alkanut. Dosentti Klaus-Erik Puusilmu näyttää yleisölle vinon pinon kohudioja uuden tutkimuksensa aineistosta. Dioja, joiden viesti on selvä: kaupungistuminen on tuhoamassa lehtimetsät.
"Metsätalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Puusilmu myöntyy, "mutta tietääkö moni enralogikaan, että lehtimetsät tarjoavat hyvän kasvupaikan myöhäisvarpaille ja myöhäisvarpaille?" dosentti kysyy.
Lehtimetsät ovat siis katoamassa.
Puusilmu ei säästele sanojaan
Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Puusilmu ei säästele sanojaan: "On taisteltava vastaan: kerättävä jättimäinen nimilista ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän jyrähtää.
Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Eelin keelin kät, pelastakaamme lehtimetsät'", Puusilmu ehdottaa.
GT | Anton Traakkitraakki
Päivä paulussa kootsi
Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa
Wartportin koulussa eli "Wartiksessa" oppilaat talsivat välitunnilla energisinä asfaltilla. Pikku-Laura, 6, kertoo toimittajalle suositulla paatsi-kielellä iloisesti: "Pai mootsi! Panun miitsi pameni niitsi pan ootsi Paura laatsi!" Jaahas... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Vähänkivalta", Laura töräyttää ujosti. "Tosin pantsa maatsi paisee haatsi..." hän tunnustaa.
Niin tai näin, pedadogi Silhand Wartportin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti suitsutusta opettajien taholta. "Kaikesta huolimatta kouluhallituksen jäsenet ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo geosofiaa opettava Laura "Nima" Sisilahti, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tappelut opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kunnon painostusta."
Myös koulun keittiö on kerännyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten madekeitto ja ahvenhake pullien kerapullien kera ovat takuulla jättäneet pysyvän loven oppilaiden muistoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä ihmiset ennen vanhaan, kunhan ruokailutiloja vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.
GT | Anton Traakkitraakki