Rauhoittakaa ahomaat!

Tutkimus on hätähuuto luonnonmukaisuuden puolesta

Tutkimusten mukaan ahomaat ovat suoesikoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on valtava Harnardin yliopiston araktralogian luentosalissa 6226, vaikka tilaisuuden päähenkilö on vasta noussut areenalle. Dosentti Per-Richard Lehtokatras näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohusammalnäytteitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Sammalnäytteitä, joiden viesti on selvä: tehomaatalous on tuhoamassa ahomaat.

"Rahatalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Lehtokatras myöntyy, "mutta tietääkö moni araktralogikaan, että ahomaat tarjoavat hyvän kasvupaikan suoesikoille ja suoesikoille?" dosentti kysyy.

Ahomaat ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Lehtokatras ei säästele sappeaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Yks ja kaks ja kaat, rauhoittakaa ahomaat'", Lehtokatras ehdottaa.

Päivä koulussa kontti

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Freslundin koulussa eli "Fresiksessä" oppilaat leikkivät välitunnilla innottomina köysitelineiden luona. Pikku-Maiti, 7, kertoo toimittajalle suositulla kontti-kielellä seuraavaa: "Koi montti! Konun mintti komeni nintti kon ontti Koiti mantti!" Vai niin... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Ihankäytävältä", Maiti jatkaa välittömästi. "Tosin koikka äntti kosittaa rantti..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, akani Melvin Freslundin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti ylistystä kaupungin johdon taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo kurilogiaa opettava Maiti "Tasa" Pirktanen, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat sairastelut opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä avointa kuria."

Myös koulun keittiö on rohmunnut suosiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten seitipasta ja turskasäleet liemessäliemessä ovat takuulla jättäneet pysyvän lommon oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän vahvistetaan", ruokalasta vahvistetaan.