Varjelkaamme aarniometsät!

Tutkimus on hätähuuto luonnon puolesta

Tutkimusten mukaan aarniometsät ovat nuppuvarpaille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on kuin mäntymetsän humina Hamteenan yliopiston turalogian luentosalissa 2868, vaikka tilaisuuden aiheena on mykkä luonto. Dosentti Karl-Hans Kallioketo näyttää yleisölle tuhdin pinkan kohulevykkeitä uuden tutkimuksensa aineistosta. Levykkeitä, joiden viesti on selvä: tienrakennusvimma on tuhoamassa aarniometsät.

"Nykytalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Kallioketo myöntyy, "mutta tietääkö moni turalogikaan, että aarniometsät tarjoavat hyvän kasvupaikan nuppuvarpaille ja nuppuvarpaille?" dosentti kysyy.

Aarniometsät ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Kallioketo ei säästele purkauksessaan: "On taisteltava vastaan: poltettava rintaliivit ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän uhoaa.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Puh ja pah ja pät, varjelkaamme aarniometsät'", Kallioketo ehdottaa.

Päivä eulussa kolefantsama

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Huntbaumin koulussa eli "Huntiksessa" oppilaat kinastelevat välitunnilla innokkaasti asfaltilla. Pikku-Sija, 9, kertoo toimittajalle suositulla elefantsama-kielellä epäröimättä: "Ei molefantsama! Enun milefantsama emeni nilefantsama en olefantsama Eja silefantsama!" Aivan... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Melkokivalta", Sija kihertää, kun on varma, ettei kukaan näe. "Tosin eikka älefäntsämä eisee halefantsama..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Melhand Huntbaumin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti kehuja opettajien taholta. "Jopa opettajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo filometriikkaa opettava Sija "Mata" Laulasalo, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat kurinpito-ongelmat ruokalassa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä salaista painostusta."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten nieriäkeitto ja rapufile kääreessäkääreessä ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden ruokahaluun. "Oppilaat syövät sitä, mitä kalatkin, kunhan tuoteselosteita vähän koristellaan", ruokalasta vahvistetaan.