Ylentäkäämme koivikot!

Tutkimus on hätäpurkaus luonnonläheisyyden puolesta

Tutkimusten mukaan koivikot ovat varsihissukoille ihanteellista kasvumaastoa.

Häly on korvatseisauttava Oxlen yliopiston raptologian luentosalissa 7527, vaikka tutkimuksen pitäisi olla vain yksi muiden joukossa. Dosentti Richard-Erik Luuluu näyttää yleisölle vielä lämpimiä kohupapereita uuden tutkimuksensa aineistosta. Papereita, joiden viesti on selvä: lähiöityminen on tuhoamassa koivikot.

"Tehotalouden kannalta kehitys on tietysti suotavaa", Luuluu myöntyy, "mutta tietääkö moni raptologikaan, että koivikot tarjoavat hyvän kasvupaikan varsihissukoille ja varsihissukoille?" dosentti kysyy.

Koivikot ovat siis katoamassa.

Tilaisuuden jälkeen dosentti jakaa ehdotuksia kehityksen pysäyttämiseksi. Aktivistinakin tunnettu Luuluu ei säästele vihaansa: "On taisteltava vastaan: pukeuduttava säkkiin ja huudettava kadulta iskeviä lauseita!" hän sylkäisee.

Ehkä dosentilla on jo sopiva iskulause mielessä? "Kyllä sitä on mietitty: esimerkiksi 'Himpun limpun hot, ylentäkäämme koivikot'", Luuluu ehdottaa.

Päivä luulussa kootsi

Toimittaja vieraili paikallisessa oppilaitoksessa

Klodvigin koulussa eli "Klodiksessa" oppilaat notkuvat välitunnilla ponnettomasti asfaltilla. Pikku-Jukra, 8, kertoo toimittajalle suositulla luotsi-kielellä hyperaktiivisesti: "Lui mootsi! Lunun miotsi lumeni niotsi lun ootsi Lukra juotsi!" Niinpä tietysti... Ainakin tuntien välit ovat siis kunnossa. Miltäs itse koulunkäynti maistuu? "Megakivalta", Jukra laukaisee ujosti. "Tosin lusiikki muotsi luisee haotsi..." hän tunnustaa.

Niin tai näin, parodogi Hertlond Klodvigin nimeä kantava opinahjo on saanut runsaasti palkintoja opettajien taholta. "Kaikki paitsi mielipidekirjoittajat ovat olleet tyytyväisiä koulun toimintaan", kertoo arkeosofiaa opettava Jukra "Lati" Juklamäki, "ja siihen olemme osaltamme pyrkineetkin. Ainoita todellisia uhkia tälle ovat tuhmat puheet opettajien keskuudessa, joihin johtokunta onkin puuttunut lisäämällä kannustavaa sanktiointia."

Myös koulun keittiö on imenyt ansiota omalla tontillaan. Ruokalajit kuten särkisoppa ja turskasiivut vaahdollavaahdolla ovat takuulla jättäneet pysyvän jäljen oppilaiden biojätevalintoihin. "Oppilaat syövät sitä, mitä oudompiakin ruokia, kunhan lautasia vähän ehostetaan", ruokalasta vahvistetaan.